joulukalenteri luukku 8 Hugon kuolaimet

Hugollahan on ollut aina pehmeä kuolain. Ainakin sen mitä minä sillä olen ratsastanut. Hugo on herkkä suustaan 110%. Talvi 2013 hugolla oli käytössä kolmipala kuolain litteällä keski osalla. Hugolle vaihdoin kuolaimen kesällä apple mouth oliivi kolmipala. Hugo toimi kolmipalalla hyvin, mutta halusin vaihtaa pehmeämpään ja kokeilla kuolain vaihdosta. Se oli hyvä päätös. Hugo liikkuin kevyemmin ja oli suusta tasainen ja rakasti kuolaimiaan. Jarrut pelasi ja kaikki oli hyvin. Kuolain toimii vieläkin moitteetta, mutta olen jostakin lukenut, että kuolaimen vaihtaminen silloin tällöin tekee hevoselle hyvää.

Ennen kuin joku säikähtää niin ostin Hugolle onton oliivi nivelen. Ensimmäinen kerta meni hyvin. Hugo kuunteli avut tarkasti ja tarvitsi tehdä pikkuinen käden siirto niin se jo kääntyi. Toinen kerta oli toista maata. Oli mutaa ja pimeää. Hugo meni aluksi pitkin ohjin käynnissä ihan hyvin. Otin ihjat käteen ja rupesin ratsastamaan kohti mutaa. Noh Hugo hyppii pomppii ja riehuu. Etujalat nousevat sen 50 cm maasta ja se lopettaa muutaman pompun jälkeen, kun oli loikkinut kurasta ohi. Seuraavan kerran sama juttu. Kolmas kerta tuli pomppimista ja säälittäviä pukki yrityksiä ja tilanne vain paheni ohjistä jarruttaessa, joten murto-osa sekunnin päätös ohjat pois ja istunnalla ja äänellä jarrua ja toivoa parasta.  Riehuminen loppui käytiin vaihtamassa kuolaimet ja tulitiin vanhoilla tutuilla takaisin ja samaa hommaa mutta pienemmissä määrin ja lopulta hugo meni ihan hyvin.

Hugolla on nykyään joku noita ei kumikuolaimia vastaan. Kyllä me mentiin Bettyn luona ihan hyvin kolmipala oliivilla, joka oli ruostumatontaterästä, mutta oli vain lainassa kun käytiin uimassa, koska hugo söi lähes kokonaan omat kuolaimensa. Teräkseen kun ei oikein hampaan jälkiä tule.

Kokeillaan luultavasti hyvällä säällä taas omia oliiveja ja pyrin saamaan kameramiehen mukaan. Jos vaikka tulis riehumisesta kuvamateriaalia.