keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Lämminverinen ravihevonen ratsuna.

Tämän postauksen suunnittelu on jatkunut jo pitkään. Nyt päätin kuitenkin kirjoittaa tästä. Syitä postauksen tekoon juuri nyt, että entisiä ravureita ja ravihevosrotuisia on arvosteltu kovalla kädellä esimerkiksi ystäväni blogissa ja facebookissa.

Tämä voi kuulostaa tylsältä, että Lv:n omistaja kertoo mielipidettään siitä että kyseinen rotu toimii ratsukäytössä. Pyydän kuitenkin, että luette tämän postauksen ja kommentoitte omaa mielipidettänne.

Minusta tietenkin oma hevoseni on minulle rakas perheen jäsen, ystävä, lähes koko elämäni. Minusta Hugo on maailman hienoin hevonen ja se haluaa mielyttää ratsastajaansa. Se on kaunis,suloinen,komea ja kaikin puolin upea ilmestys. Hugo on minulle luotto ystävä, joka ei petä tai jätä, puhu pahaa seläntakana tai satuta. Oli hevosen rotu,koulutustaso,ikä,terveydentila koko mikä tahansa siitä tulisi minulle ainakin jossakin määrin rakas ja toivoisin että kaikki ajattelisivat hevosia toisen perheen jäsenenä eivätkä urheiluvälineenä. Minusta hevosen hintalappu saisi olla mitä vaan, mutta tunnearvon täytyisi olla korkeampi. Minusta hevosta ostaessa ei saisi katsoa rotua vaan tulevaa käyttötarkoitusta ja sopiiko hevonen juuri sinulle.

Lämminverisistä ravihevosista kuulee usein sanottavan:
-Siitä ei tule kunnon ratsua
-Se kulkee omituisesti
-Se ei opi mitään
-Ei se osaa hypätä
-Ne on pikkutytöille ostettuja leluja
-Ne ovat arvottomia
- Ne ovat rumia
Listaa voisi jatkaa vielä loputtomiin, mutta en sitä jatka vaan nyt kerron mielipiteeni. 

Kyllä se satuttaa jos juuri sinun hevostasi aletaan haukkumaan sen rodun takia. Kyllä Hugoa on haukuttu milloin miksikin. Mutta kun lähtee ajattelemaan muita hevos rotuja, jotka radalla voivat juosta. Shetlanninponeja,Suomenhevosia,Russponeja.(toki ulkomailla muitakin rotuja, mutta suomen yleisimmät)

Shetlanninponi=suloinen ja karvainen lasten ratsu ja ajoponi.
Suomenhevonen= Mahdollinen entinen ravuri vaikea koulttaa, mutta toivoa on laukka on mahdollisesti kolmitahtista ja suomenhevoset ovat osa suomalaisuutta.
Russponit=Kivoja isompien lasten ratsuja, sporttisia ja niillä voi myös ajaa.

En ole missäkään törmännyt siihen, että Lämminveriset ravurit,suomenhevoset,shetlanninponit ja russponit olisi ratsupuolella laitettu samalle viivalle. Miksikö? Osa ihmisistä luulee entinen lv ravuri on aina huono rakenteinen, huono selkäinen,kaahottaa,ei opi mitään ja laukka on aina nelitahtista. Usein jotkun "lämpöisten vastustajat" ovat sitä mieltä että rodun nähdessään hevosella on saman tien jalat rikki jo valmiiksi.

Lämminveristen ravureiden rakenne ei ole aina samasta muotista puoliveristen kanssa, mutta lämpöiset ovat oma kategoriansa ja niistäkin löytyy onnistujia. Todellisuudessa monella normi puoliveriselläkäänn ei riitä liike helppoa B:tä ylemmäs. Lämminveriset eivät välttämättä kaikki loista laukassa, mutta ravi on niiden vahvin askellaji. Esteillä lämminveriset ravihevoset ovat suurinosa aivan omaa luokkaansa. jalostuksen tuloksena n voimakkaat takajalat, joilla hevonen voi ponnistaa korkealle.

Haluan kuitenkin korjata joidenkin ihmisten luuloja siitä etteikö joillakin lämpöisillä voisi kilpailla esteitä ja koulua, valmentauta ja sijoittua kisoissa. Hugon puoliveli Kalle on kisannut aktiivisesti esimerkiksi 100 cm korkeita esteitä alue tasolla ja hevonen suorittaa helppo A asiat rutiinilla. Kallella ja Noralla on myös yksi helppo A koulurata hyväksytysti suoritettuna ja sieltä saivat sinisen ruusukkeen.

Eikä lämminveristä osteta aina suoraan radalta. Eivät kaikki syystä tai toisesta edes pärjää raveissa ja siirtyvät ratsun tehtäviin jo muutaman harjoittelu kerran jälkeen ja jäävät kevyeeseen ajokäyttöön ,kunnes ikä on oikea ratsukoulutuksen aloittamiseen. 

Lämminveriset eivät ole aina mitään pikkulasten ratsuja, joille perhe osti hevosen, koska se oli halpa. Moni tahtoo monitoimi hevosen joka sopii lajiin kuin lajiin ja hevosen joka on terve päinen. Kyllä moni varmasti tekee kaiken hevosensa hyväksi ja pyrkii siihen että sillä on täydelliset olot.

Ymmärrän kuitenkin ratsuhevosihmisten ponitin siinä, että kun lähdetään sileällä kilpailemaan va B niin ei monellakaan lämminverisellä ravihevosella liike riitä sinne asti niin kuin ei myöskään jokaisella puoliverisellä. Kuitenkin minusta hevosta ei saisi rotunsa takia syrjiä, koska ei se ole minusta hevosen omistajaa kohtaan reilua, että hän haluaisi oppia paremmaksi ratsastajaksi,kehittää hevostaan ja hän ei pääse valmennuksiin ja ihmiset haukkuvat häntä internetissä ja puhuvat pahaa ja haukkuvat hevosta. Joskus olen iloinen ettei hevonen ymmärrä mitä siitä sanotaan.







Mitä mieli piteitä heräsi? Nyt saa keskustella asiasta!

28 kommenttia:

  1. Oon täysin samaa mieltä. Vaikka en itse lämpöstä omistakkaan, niin ex ravuri kuitenkin. Viinun koulutus on ollut melko helppoa. Ori on oppinut kaiken todella hyvin. Hyviä jatkoja! -Emma www.satkujaaatu.blogspot.fi

    VastaaPoista
  2. Kun ensimmäinen kerran vähän aikaa sitten eksyin blogiisi ja näin kuvan Hugosta ei mielessäni edes käynyt että se olisi ravuri!

    VastaaPoista
  3. Itse ostin itselleni 20 vuoden hevoskokemuksen jälkeen uuden ex-ravurin, joka täyttää kaikki unelmani. Olen jo sen verran "vanha", etten jaksa enää välittää moisista haukuista tai ilkeistä huomautuksista. Annan ohjeeksi nauttia täysillä jokaisesta päivästä, jonka saa oman hepan kanssa viettää. Nauti pienistä eteenpäinmenoista, mukavista maastoiluista, karvakorvan rapsutuksista ja kaikesta yhdessäolosta. Luultavasti hevosesi on onnellinen juuri siksi, että sillä on sinut. Ei ole hevosta karvaan katsominen : ) Tsemppiä teille kaikkeen toimintaan ! Toivottelee, Ex- ravurin omistaja vm.78

    VastaaPoista
  4. Joo tämä on niin uskomaton asia joissain määriin. En omaa hevosta omista, mutta muutama vuosi sitten olisin halunnut pelastaa ex-ravurin teurastukselta. (Ei kuitenkaan mennyt teuraaksi vaan joku ostin sen, sitten taas ostin ja sen jälkeen se on vaihtanut omistajaa varmaan kolme kertaa, eli kiertoon meni...)

    Mutta siihen ostamiseen ja kouluttamiseen suunnittelin ja ajattelin vasta hevostelevan ystäväni kanssa olennaisia asioita ja ystäväni sanoi silloin todella ilkeään sävyyn että ''ei ravurista ole mihinkään, ei sitä kannata ostaa. Radalle se on kasvatettu juoksemaan, ihan turhaan edes haaveilet.'' Se tuntui todella satuttavalta, vaikka hevonen ei kovin tuttu edes ollut. Ja mitä sitten vaikka se täydellinen ei olisi ollutkaan, harrastus käyttöön se olisi tullut, kun en muutenkaan mikään kilpailullinen tai tavoitteellinen ratsastaja ole.

    Ja yhdessä vaiheessa näin tästä kyseisestä hevosesta kuvia ja se liikkui todella nätissä muodossa joka askel-lajissa siihen nähden että on oikeasti lähes koko ''juoksia ikänsä'' juossut ja kuinka kauan sillä oli tehty vasta ratsun töitä! Eihän se toki niin hyvässä muodossa ja ryhdissä kulkenut kuin jotkut pv:t, mutta silti, sitä ei ole koulutettu nuoresta asti tälle ratsusunnalle!

    Harmittaa todella että en silloin hevosta ostanut, en toki ollut ostamatta ystäväni sanojen takia vaan silloisen taloudellisen vaikeuden takia... :(

    VastaaPoista
  5. Jokaiseen rotuun syntyy poikkeusyksilöitä, niin myös lämppäreihin. Osa niistä on poikkeuksellisen loistavia ravureita ja osa taas on siunattu korrektilla ratsumaisella rakenteella. Korrekti rakenne = tasokas suoriutuja, oli kyseessä sitten lv, suokki, puokki tai vaikka aasi.
    Jos lämppärit ovat "suorastaan omaa luokkaansa" esteillä niin miksi niitä ei sitten näy kansallisen tason esteluokissa niin paljon? He A ja sitä helpommat luokat ovat lähinnä hartaiden harrastelijoiden luokkia eikä missään niistä vaadita mitään Totilasta pärjätäkseen. Va B ja siitä ylöspäin olevat luokat vaativat jo paljon ratsastajalta kuin myös hevoselta (voimaa, joustoa, taitoa, yms) ja suurin osa Suomen kilpailevasta ratsastajistosta on sitä aluetason helpon hinkuttajaa jolla ei välttämättä ole RAHAA kyetä nousemaan sen suuren pykälän verran Va B:hen. VB on ihan eri maailma kuin HA.

    Ja kyllä, jos hevonen on jalostettu ravaamaan, niin silloin sen vahvin askellaji on ravi, ei laukka. Sama asia laukkahevosilla. Suurin osa ratsuksi koulutetuista lämpöisistä ei koskaan tule laukkaamaan puhdasta laukkaa (rakenteelliset ominaisuudet).
    Ja mites kummassa ne suomenhevosravurit on sen vaikeampia kouluttaa kuin lämpöiset vastaavat?

    Lämppärit ovat ihan kivoja heppoja ja varmasti menevät hyvin harrasteratsuina ja pikkukisailussa. Ei mulla mitään niitä vastaan ole. Itse en lämpöistä ostaisi vaikka ilmaiseksi saisin. Eivät ole minun juttu. Olen suomenhevosihminenja sellaisena myös pysyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmin veriset ovat esteillä omaa Luokkaansa sillä perusteella että pääsevät jalostuksesta huolimatta hyppäämään korkealle. Ja minusta suomenhevosen ja lämpöisten koulutuksessa on hevoskohtaisia eroja, mutta olen kuullut sanottavan suomenhevosten olevan vaikeita koulutettavia,mutta lämppärit leimataan välittömästi toivottomiksi.

      Poista
    2. Lämminveriset ovat omaa luokkaa esteille omaavathan ne hyvät takajalanlihakset joilla pääsee ponnistamaan hyvin. ehkä yleisesti lvtä ei isommissa luokissa näy myöskään sen takia että niitä ei kehata viedä sinne.

      Poista
    3. Miksi hevosen pitäisi aina "suoriutua"? Osata liikkua luonnottomasti, koska liikkeet ovat ihmisen mielestä hienoja? Miksi hevosen pitää olla töissä, ts. osoittaa alamaisuutta ja nöyryyttä ja kulkea ihmisen mielen mukaisesti ja käyttäytyä tyynesti jopa silloin, kun ihminen osaamattomuuttaan on asentanut hevosen haluamaansa asentoon apuvälinein, jotka eivät tunnu hevosesta miellyttäviltä. Hevonen tuntee hyttysen laskeutuvan iholleen. Miksi erittäin herkkää eläintä siis painellaan (jopa potkitaan) kannuksin? Miksi hevonen saa usein raipasta tai sitä jopa lyödään, sen käyttäytyessä niin kuin hevoset käyttäytyvät? Kun ihminen ei osaa lukea hevosta, ja päädytään esim. tilanteeseen, jossa hevosen luonnollinen pakoreaktio ottaa vallan. Kysymyksiä, kysymyksiä.. Niitä mulla, 5-kymppisellä hevosharrastajalla riittää. Ja ei, en ole "tätiratsastaja" - ikärasismi kukoistaa hevostelupiireissä sekin. Mulla nyt alla toinen ex-ravuri. Lämppäri, ikioma. Sen ei tarvitse suorittaa suupielet veressä, kilpailla enää ikinä, matkustaa, stressata. Se saa olla hevonen. Sen koulutus on käynyt leikiten. Palkitsemisen kautta. Alun sulkeutunut, hermoheikko suorittajahevonen on nykyään iloinen, utelias, kaikesta kiinnostunut, keskittyvä, tarkkaileva, erilaisia virikkeitä rakastava toveri. Hevonen on kuoriutunut suorittajan haarniskastaan omaksi persoonakseen vähä vähältä, on nyt oma itsensä - oma upea lämminverinen itsensä.

      Poista
  6. Itse en yleisesti ottaen tykkää rodusta, mutta pidän joistakin yksilöistä. Huonoja kokemuksia nuorena (kaasu hirttää kiinni yms.), jotka ovat leimanneet sitten vuosien saatossa koko rodun. Toki tiedän kivoja ja hienoja lämpöisiä, mutta yleisesti ottaen en pidä niiden rotuominaisuuksista, askellajeista tai luonteesta. Hevoskohtaisia eroja toki on, ihan jo yhden rodunkin sisällä.

    Lämminveriset ovat kyllä yrittelijäitä ja kuuliaisia hevosia, mutta silti ne eivät iske minuun ratsuammatissaan. Hyviä harrastekavereita ja korvaamattomia ystäviä omistajilleen, enkä edes yritä kieltää näitä faktoja. Itse en silti ostaisi itselleni lämminveristä, mutta en silti koe tärkeänä kuuluttaa muille omaa mielipidettäni tietyistä roduista.

    Makuasioista on turha kiistellä, sillä toiset tykkäävät äidistä ja toiset tyttärestä.

    VastaaPoista
  7. Aivan ihana postaus, samaa mieltä! :)

    VastaaPoista
  8. Jos mä saisin päättää, niin tuo nimi olisi lämminverinen yleishevonen :)

    Itse tutustuin lämppäreihin paremmin vasta aikuisiällä, kun v.01 syksyllä otin projektiksi peruskouluttaa lämppäritamma ratsuksi. Sen kanssa en päässyt ikinä kunnolla töihin, mutta samalta tallilta löytyikin sitten useampi lämppäri, joita ratsun uralle saattelin. Ja lopullisesti lämppäreiden maailmaan mut vei Repa ( http://www.sukuposti.net/hevoset/heavens-rain/139817 ), jonka -04 ostin itselleni. Valitettavasti kroppani oli hevosen pidosta eri mieltä ja jouduin Repan myöhemmin myymään, mutta onneksi kaverini osti Jätkän ja olen päässyt Repaa edelleen moikkailemaan.

    Lämppärit ovat todella hyviä yleishevosia, tuolla tallilla, jossa niihin tutustuin, järjetettiin leirejä, joilla maastoiltiin ja opeteltiin ajamaan, sekä kerran hypättiin esteitä. Valitettavasti tallin toiminta on jo loppunut... Siellä oli kaikki käytössä olleet hevoset lämppäreitä, osalla raviura takana, osa kisaamattomia, mutta ajolle opetettua joka tapauksessa.

    VastaaPoista
  9. Minulla on lämppäri tallissa, pelastettuna teiniltä joka yritti tehdä siitä kilpahevosta, mutta meno oli jotain aivan muuta... Itse tykkään lämppäreistä tälläisessä puskailussa: monet ovat yleensä kilttejä hoitaa, liikkuvat hyvin kärryjen edessä ja maastomopona kivoja.

    VastaaPoista
  10. Omistan lämppäri-ruunan sekä pv-tamman. Ensimmäiseksi hevoseksi tuo lv on ollut täydellinen, kiltti ja helppo hoitaa, siitä on tullut tässä kuuden vuoden aikana korvaamaton, vaikka huonojakin hetkiä on ollut... meinasin jopa lopettaa ratsastuksen, sillä kisaajasieluna haluan kehittyä ja menestyä. Me kuitenkin teimme aina sitä samaa, edistystä ei tullut, poika osasi käynnissä kyllä kaikkea, ravissa meni juuri ja juuri pohkeenväistöä. Laukassa ympyröitä, pelkkä suora ura tuotti ongelmia. Tämän "romahdukseni" jälkeen aloin ratsastamaan valmentajani kouluponilla, lämppärini kanssa vaan maastoilin ja tein kaikkea muuta paitsi koulua, koulua jossa haluan menestyä. Pääni ei kestänyt...

    Minulla on siis huonoja kokemuksia ravurista ratsuksi, vaikkei omani koskaan yhtään lähtöä juossut. Uuden hevosen aikana (n.1.5v) olen kuitenkin kehittynyt henkisesti ja päässyt lv:n kanssa eteenpäin, ravissa menee hienosti kun suoraa ja ympyröitä saa mennä, raviluokassa voitaisiin pärjätäkin. Perheenjäsenenä poika on mitä mainioin! Ei ratsuna, siksi olen itse sitä mieltä ettei ravurista saa ratsua, ainakaan siihen mihin itse haluan, kouluratsastukseen. "Puskailuun" ja 1-tason kisoihin sopii kuitenkin oikein hyvin, niinkuin tämä minun poika.

    VastaaPoista
  11. Ratsastelen tällä hetkellä parilla lämpöisellä, joilla on kisattu vielä viime vuonnakin. Ymmärrän sen, että niistä ei voi ainakaan mun koulutuksella saada kovinkaan taitavia, mutta osaavan kouluttajan käsissä ex-ravuritkin voivat edetä tiettyyn pisteeseen asti.

    Lähinnä mua ärsyttää tässä asiassa se, että ihmiset tuntuvat ajattelevan kaikkien lämminveristen olevan ex-ravureita, jotka eivät missään tilanteessa osaa mitään. Onhan kaikki lämminveriset jalostettu juoksemaan ja rakenne on muotoutunut siihen, mutta entä jos hevosella ei edes ikinä harkitakaan kärryjä perään, vaan se koulutetaan heti alkujaan ratsuksi...

    welifedream.blogspot.fi

    VastaaPoista
  12. Hyvä postaus ! :) Vähän niinkun hevosten rasismia minä en itse hyväksy kenenkään halveksumista kaikki hevoset on omanlaisia oli sitten tuhansia maksava pv tai lämppäri !

    VastaaPoista
  13. Tää oli tosi hyvä postaus! !

    elamanikuvina.blogspot.fi

    VastaaPoista
  14. Hyvä postaus, mutta en tajua miksi laitoit koleran kuvia? Ja vain yhden huugosta? Eikö huugo ole tarpeeksi hyvä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. aattelin laittaa vaihteeksi muitakin kuvia, kun mitä blogissani jatkuvasti pyörii :) Ja kyllä Hugo on tarpeeksi hyvä, mutta Hugon kuvat on pyöriny monissa postauksissani, kun uusia ei olla saatu. Ja Kolera on pidemmällä koulutuksen suhteen kuin Hugo.

      Poista
  15. Mun mielestä lämminverisissä ravureissa on niin paljon eroja keskenään, että ne pitää ottaa huomioon siinä kun ajattelee hevosta ratsuksi: rakenne, luonne, tausta ja mahdolliset jalkaviat.
    Moni lv on jo rakenteeltaan niin kapea, että sellaisia en osaisi kuvitella satula selässä. Eikä niistä varmaan ratsuja tulisikaan ihan jo sen rakenteen vuoksi.
    Sitten on näitä Hugon ja Koleran mallisia lämppäreitä jotka sopivat ratsuiksi. Niillä on tarpeeksi rakennetta siihen, jolloin tasapainokin pysyy paremmin hallinnassa.
    Jos lv:stä ei juoksijoita tule tai eivät sellaisina pysy, niin itse tekisin kaikille palveluksen ja laittaisin lihoiksi. Jokaista lämminveristä ei ole järkeä sijoittaa ratsun hommiin sen jälkeen kun raviura on loppu.
    Mutta lv ratsuna, riippuu täysin siitä millainen se on luonteeltaan ja kuinka sitä on kohdeltu ja opetettu. Lv:t on siitä hyviä, että ne oppii nopeasti ja niillä on monesti hyvä työmotivaatio. Ihan jokaisesta ei kuitenkaan ratsua tulisi, ja vastuu on myös hevosen myyjällä, ei vain sen ostajalla. Monesti ajatellaan että "lämminveriset ostetaan lasten leluiksi", mutta vastuu on myös sillä myyvällä osapuolella. Lämminverisiä on niin paljon että myyjien pitäisi itse ryhdistäytyä ja miettiä tarkkaan onko parempi laittaa polle monttuun vai myydä se, ja jos myy niin kenelle myy. Noiden kanssa on yleensä se että "pakko päästä nopeasti turhasta eroon että saa paremman juoksijan tilalle tienaamaan rahaa". Näin ravitallilla asuneena tuo on kaikilla ravimiehillä se periaate. Heidän pitää saada hyöty irti.
    Ratsuna lv:t on monesti haasteellisia, ei välttämättä niitä lasten ensihevosia. Koleran, Futuran ja Hugon, ja monen muun joista ei blogia pidetä, kanssa on tehty hurjan paljon hyvää työtä, ja sen huomaa. Siihen vaikuttaa hevosen rakenne ja luonne, sekä se että ratsastaja tietää mitä tekee ja mihin hevonen pystyy. Joten lyhyesti sanottuna mun mielipide on se, että jos hevonen vaikuttaa siltä että se haluaa oppia ja sillä on luonnetta ja rakennetta opetella ratsun juttuja, niin miksipä ei. Kaikilla ei ole varaa niihin hienoihin puoliverisiin ja täysiverisiin, joten helpompaa aloittaa hevosella joka on edullisempi ja jolla pystyy myös ajamaan. Toki lämminverisen kanssa tarvitsee varmasti myös ammattilaisen apua että opit menee oikealla tavalla hevoselle perille, mutta se on jokaisen oma asiansa miten hevosensa sitten kouluttaa.
    Ne lv:t joilla ei ole koskaan edes ajettu ja ovat suoraan opetettu ratsuiksi, ovat kyllä siinä päteviä niin paljon kuin on ratsastajansakin. Oma käsitykseni lämppäreistä on se ettei ne anna mitään ilmaiseksi ja niiltä pitää osata pyytää että niitä saa vietyä eteenpäin.
    Ei ne siis mitään turhakkeita kaikki ole raviratojen ulkopuolella! :)

    VastaaPoista
  16. Blogisi on arvosteltu :) http://pysteliina.blogspot.fi/2015/01/blogi-arvostelu-osa-2.html

    VastaaPoista
  17. Mä oon sitä mieltä, että hyvin peruskoulutettu lämppäri käy maastoiluun ja pikkukisailuun, mutta ei pidemmälle. Lämppäri on RAVIhevonen ei koulu- tai esteratsu. Lämmpäreitä on aina jalostettu juoksijoiksi, ja suokkeja lyhyemmän aikaa. Myöskään lämppäreistä ei ole erillisenä ratsujalostusta, joten sekin kertoo jotain. Onhan lämppäreissäkin eroja ja poikkeuksia, mutta yleensä ne eivät sovi kilparatsuiksi.

    VastaaPoista
  18. Minulla on sekä lv että pv ja molemmat on minulle saman arvoisia. Molemmissa on hyviä ja huonoja puolia. Minulle sattui aivan mahtava lv ensimmäiseksi hevoseksi ja monet valmentajat sitä kehuivat, eivätkä kaikki edes huomanneet sen olevan lv :D

    VastaaPoista
  19. Onpas hyvä postaus, mulla kans useampia lämpösiä ollu ratsastettavana ja kaikista on saanut oikein kivoja harrastekavereita kun on tehnyt töitä niiden kanssa. Osa vaati enemmän, osa vähemmän. Näistä kaikilla olisi ollut potetiaalia ainakin helppoon B:hen koulukisoihinkin mutta yhteistyö ei valitettavasti jatkunut niin kauaa että sinne asti oltaisi päästy. Nythän mulla on lämpöstamma ratsastettavana jolta löytyy liikettä lajiin kun lajiin! Ja myös mainittava se että minun ravisukuisella suokilla on enemmän ravirakenne kun tällä lämpösellä jossa ei ole ravuria sitten niin missään kohtaa rakennetta :D Rotu ei yleensä ole este, se voi toimia tilapäisenä hidasteena. Toki poikkeuksiahan löytyy joka rodun edistajista.

    VastaaPoista
  20. Minä ajattelin ostaa 8v lämpän ja oon kymmenen! 🤨

    VastaaPoista
  21. Minä aloitin muutama kuukausi sitten hevosharrastuksen uudestaan. Aluksi oli tarkoitus, että teen vain maastakäsin. Sain siihen sopivan nuoren ruunan, joka lähti jouluksi uuteen kotiin, koska siellä oli hevosalaa opiskeleva nuori tyttö kuka tarvitsi vauhdikkaampaa hevosta ratsastukseen ja pääsi seurahevosen hommiin. Sen tilalle mulle tarjottiin uutena vuotena kisaoikeudet menettänyttä lämminverinen ravihevonen ruunaa, jolla startattiin vika ravilähtö joulun alla. Voin sanoa, että se on tähän tilanteeseen mulle todella paljon parempi hevonen, koska alan opetella sillä ratsastamista jossain vaiheessa, kun tilsakelit ovat ohi. Tuolla ruunalla on luonne todella kultainen ja se on niin kaunis ja kiva hevonen. Olenkin siitä sanonut, että jos olisi rahaa niin ottaisin sen loppuelämän ylläpitoon ja kävisin kaikki kurssit ja koulutukset, jotta oppisin ratsastamaan sillä <3 Rakastan sitä hevosta, ja se on todella miellyttävä ja ihana tunne, kun hevonen tietää että sitä rakastetaan. Se näyttää sen. Ja mitä noihin ravureihin tulee: ne on tottuneet pienestä alkaen matkustelemaan ja käsittelyyn. Yleensä myöskin tieliikenteessä paljon paremmin meneviä, koska ne on tottuneet autoihin kun ravistartissa mennään lähtöauton taakse ja juoksevat auton perässä. Ravuri myös tottuneempi ääniin, koska kisoissa on yleisö ja kramofonit sun muut ja hälinä. Tässä syyt, miksi haluan omistaa joskus entisen ravuri ruunan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla siis hoitohevosena kokemusta kahdesta ruunasta. Ihmisille kilttejä yksilöitä. Ensimmäinen oli himpun liian vauhdikas mulle. Toinen on todella kiltti yksilö, vaikka sen korvat on luimussa ja naama hapan, mutta se ei sillä tarkoita yhtään mitään :D Mutta on noissa myös pahapäisiä yksilöitä: yksi tamma melkein teilasi mut sen tarhaan. Lensin kaaressa kuin leppäkeihäs heinäsaaviin. Tämä sama tamma yritti hyökkiä tallin omistajan puolisoa päin, ja osa tallitytöistäkään ei halua mielellään hakea tarhasta kyseisen tamman tarhakaveria tuon tamman takia.

      Poista
    2. 30 v sitten ratsastin vuosia sirpakalla ex-ravurilla, lv-tammalla. Rakastin sitä hevosta. Oppivainen, ei koskaan säikkynyt mitään. Nyt minulla on oma ex-ravuri, lv-ruuna tätiköpöttelyyn. Selkäni on hajonnut, en pysty enää muuhun kuin kevyeen maastoiluun, ja ruunani tähän hommaan oikein passeli. Haasteita on, ei osaa vielä pysyä paikoillaan selkään noustessa. Tämä olisi edellisessä paikassa pitänyt opettaa ensimmäuseksi, kun ruunaa ryhdyttiin ratsuksi muovaamaan. Ajatusmaailmani on muuttunut. Haluan antaa hevoselle sellaista tekemistä, josta se nauttii. En enää usko kilparatsastuksen olevan kovin hevosystävällistä, saati raviurheilun. Kun tutkii aihetta villihevoset, tai hevoset kesälaitumella, näkee mistä hevoset tykkäävät. Mitä ne tekevät vapaaehtoisesti. Hevosen on toteltava ihmistä, mutta nyt 5-kymppisenä en enää halua vaatia hevoselta sille luonnottomia asioita, asentoja, tekoja. Lv-ruunani saa pitkiä maastoja erilaisissa ympäristöissä, ja uintiretkiä. Se rakastaa vettä.

      Poista