Astetta surullisempia uutisia

Henna oli meillä tosiaan 30 päivä yötä ja kävimme Hugoa moikkaamassa. Minä ratsastin ensin ja ei ollut mitään ongelmia ja meni leppoisasti. Henna nousi selkään ja meni puolisen tuntia ongelmitta ja sitten humps. Hugo tuli suoraan koko painollaan oikealle kyljelleen. Hennan jalka jäi alle, mutta sai sen pois Hugon alta.

Henna ei loukannut, mutta Hugo ei noussut ylös. Se makoili maassa. Vasta kun Henna nousi ylös seisomaan ja katsoimme Hennan kanssa Hugoa silmät lautasen kokoisina alkoi Hugo piehtaroida. Ei onneksi päässyt ympäri asti, koska silloin olisi kyllä satula mennyt rikki. Kauhea huuto että "Hugo älä piehtaroi se satula selässä!" niin ei piehtaroinut vaan nousi kuuliaisena ylös.

Henna kävelytti Hugoa ja Hugo ei ontunut, mutta oikealla jalalla astuin noin 2 cm lyhyempää askelta. Hugo kuitenkin halusi liikkua eikä tarvinut patistaa eteenpäin lähinnä jarrutella.

Perjantaina kävi kengittäjä ja jotui kengittäjä kengittämään reilu tunnin. Etu jalat menivät hyvin. Pientä kitinää, kun joutuu seisomaan 3 jalalla ja peppu jumissa. Mutta takajalat. Jalan nostaminen oikeaan korkeuteen oli hieman jäykkää. Kaiken muun Hugo antoi tehdä moitteetta, mutta kun alkoi naulaaminen niin huh huh kuinka Hugo väänsi. Kengittäjä joutui lyömään naulakerrallaan kenkiä kiinni.

Kengittäjä sanoi samaa mitä minä äitini kanssa tuumasimmekin että jalka on tärähtänyt ja nyt siis kipeä ja jumissa. Ja takajalkojen naulaaminen tuntui epämielyttävältä.

Hugoa kävelyttäisin muuten, mutta tiet ovat niin peilikirkasta jäätä, että siellä ei meinaa itsekkään pysyä pystyssä. Hugo saa tarhassa liikkua sen mitä haluaa ja kun tiet ok niin tehdään kävelylenkkejä. Hugo on saanut kaksiteholinimenttiä takamukseen ja se on helpottanut sen oloa huomattavasti.

Hugo kävelee jo ihan normaalisti ja ravaileekin tarhassa ja pukittelee eli herra on paranemaan päin.