Kun hieman saatiin vetreyttä ja taivuttelua niin pikkuhiljaa saatiin apuja läpi. mikä oli todella kiva. En ihan tyytyväinen ollut ravityöskentelyyn. Mutta mitäpä sitä odottaa, jos toista kertaa ratsastamassa. Ruunan kanssa tehtiin erikokoisia ympyröitä ja oon tykänny tän tavasta reagoida apohjeapuihin, koska nakkia sai painaa jalalla sieltä sun täältä eikä se ollut moksiskaan, jos annoit pohjetta hieman liina rajusti äkkiä tai jalka heilahti. Tämä sitäkin herkempi, muttei singahda vaan reagoi.
Laukkaa saatiin vasempaan jo pitkän sivun verran ja viimeksi meni toisaan kolme askelta. muutama pätkä laukkaa ja sitten lopeteltiin. Ei saa tehdä liian raskasta liian äkkiä, mutta yhteen vetona olin ihan tyytyväinen.
Ken on päässyt ratsastuksen ja hevosmaailman makuun, löytää aina tiensä sinne.
VastaaPoistaHyvä, Noora, taas omassa elementissäsi.
Video oli piristävä.
Kiva juttu.
Jatkoa odottelen.
Katariina Heinolasta