Hevosella on nyt hokit alla tilsakumien kanssa niin ei tullut korkkareita hevoselle. Hevonen juoksi rajusti pois alta eikä taipunut tai rentoutunut vaan eli hölkkää selättömänä ja pää taivaissa. Mentiin koko ajan uraa pitkin tai ympyrällä ja koitettiin vain hakea rentoa hevosta. Pelottaa vaan itseään noilla plussa keleillä noiden korkkareiden tuleminen. Eli varovasti kokeillen pysyykö hevonen ilman korkoja. Pohja oli hieman raskas ja hevonen oli todella etupainoinen, mutta ensiketaan jäi parannettavaa.
Laukassa oli hieman into piukeana alkajaisiksi. Korvat tötteröllä eteen päin. Se on vain raivostuttavaa huomata että mitä vähemmän tekee sen paremmin hevonen liikkuu. Silti teen kokoajan jotakin...
Heippa taas Noora !
VastaaPoistaOot kyllä saanut minusta uskollistakin uskollisemman blogisi seuraajan. Ai, miksikö?
Viimeksi kyselin sinulta Huugon suhtautumista ensilumeen....
Ja, hups, keikkaa: seuraavassa bloggauksessasi asia selvisi. Huugo vierastaa aluksi lumessa menoa, mutta heti kohta pärjää sen kanssa.
Tätähän se on meillä immeisilläkin kaikessa uudessa. Ensin ihmetelemme, saatamme vierastaakkin, mutta kohta uusi on kotoista ja tuttua.
Adventtikalenterista mulla ei ole toiveita.Jotain helposti toteutettavaa. Kuvia ja videoita tietty.... no, näköjään noita toiveita sitten löytyikin.
Tärkeintä on kuitenkin maltillinen, rento ja leppoisa joulunodotus!!!!
Sitä Sinulle Noora ja Huugolle !
Toivoo Katariina Heinolasta