sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Sadan vuoden jälkeen yksi kirottu puomi

           
Nakkasin iloisen kesäpäivän kunniaksi puomin keskelle kenttää ja sitten alettiin muistelemaan, että mikäs tikku tämä tämmönen on.

Eipä ehitty kun puomi heittää niin ruunapojan energia tasot nousi valtavasti. Yli reipasta käyntiä jo alusta asti. Hevosen kanssa käveltiin ensin kahdeksikkona puomin yli ja sen jälkeen samaa ravissa. Nakki oli yli virittynyt ja tosiaan se näkyy ylitempoisena ravina ja jännittyneenä. Aluksi se pysyi mukavasti ravissa, mutta lihasten lämmetessä hevonen otti herneet nenään, kun oikealle käänyttäessä pyysin taipumaan sisälle, jottei ravaisi pääpystyssä lapa edellä jäykkänä. Siitä kimmastuneena se sitten tarjosi laukkaa.

Laukassa tehtiin pääty-ympyrällä puomia ja haettiin tasaisia lähestymisiä, koska kuski ei osaa ratsastaa ja hevonen oli liian innokas. Pari kertaa koko homma meni takapuolelleen, mutta siitäkin selvittiin ilman kaatumisia. Tuolaisissa asioissa huomaa hyvin kuinka tasapainoinen tuosta hevosesta on tullut. Ennen oltaisiin oikeasti jouduttu keräileen kamoja pidempän kun pienen laukan noston verran kompastumisen jälkeen.

Loppu ravit ja käynnit suoritettiin viileällä hiitti baanalla. En voinut vastustaa hevosen laukka intoa joten yhden suoran se sai ottaa reipasta laukkaa pitkänä ja sitten jäähdyteltiin hölkällä ja pitkät loppukäynnit.
 Lämpimässä kelissä hevonen tottakai hikoili, joten se piti pestä. Ajattelin, että talven jäljiltä saippua pesu voisi tehdä hyvää iholle, jos kutina lakkaisi. Kyllähän se huomenna aamulal pyörii, mutta ainakin vähän puhtaampi ja kyllä hien pois pesu tekee hyvää. Varsinkin lämpimänä päivänä oli varmasti hevoselle kiva että hiet pestään pois.
Tottakai piti räpsästä kuva, että se on kerrankin puhdas !

7 kommenttia:

  1. tää heppa on vaa nii symppis! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän se on. Esteet ollu iana sen juttu. Ja tosiaan vuosi sitten nähny viimeksi puomeja niin myönnettään ett ei mua vauhti maastossa pelota, mutta pienenlläkentällä se tuntuu välillä liiankin hurjalta, kun ei muista että se on kehittynyt tasapainonsa kanssa :D Ehkä me nyt joskus vielä päästään hyppäämään. Siinä voi olal vaan hatussa pitelemistä kun tämä jonkun ristikon näkee :D

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus.
    Kivaa toimintaa ja pesu vielä päälle. Mitä te vielä Huugon kanssa ennätättekään, ennenkuin olemme juhannuksessa.
    Ja video piristää aina.
    Rapsutuksia Huugolle ja sinulle Noora ratsastamisen riemua.

    VastaaPoista
  3. Kiva että laitat videoita :) Mut siis etkö saanut sitä laukasta raviin, kun kuului "eeeei" Vai annoitko sen päättää askellajin jos halusi? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tän kanssa tuohon oikealle taipuminen on hanklaa, kun hevonen on paineissa. Siitä kuuluu se eiiii. Ja sitten pikku hiljaa jarrutellaan takaisin raviin. Sille oikee laukka on ollut hankalaa nostaa myötälaukkana aikanaan ja välillå edelleen. Myös sen oikeanlaukan pylritys on hankalaa, joten nyt kun se laukkaa selkään hyvän tuntuisesti niin eo lähetä hampaat irvessä repimään vaan rauhassa jarrutellaan ja palataan uudestaan tehtävälle. Sillä jäi ns. Kierroksia koneeseen, niin sen kanssa ei kannata alottaa vetokilpailua, koska hevonen vpittaa ja vetäisi aina vaan enemmäm takaisin. :)

      Poista
    2. Et vastannut kysymykseen. Eli siis se nosti laukan itse ja et saanut sitä heti raviin niinkö? Treeniä lisää niin alkaa taipuminen onnistua :)

      Poista
    3. meinasin juurikin ettei nostanut pyydettynä vaan reagoi taivuttamiseen. Ja olisihan sen raviin saanut, mutta se tarvii vbälillä rauhassa antaa purkaa sitä painettaan.

      Poista