lauantai 23. heinäkuuta 2016

Silmä vaivaa

Tämän näköinen silmä odotti maanantaina laitumella. Silmässä turvotusta ja osa silmästä harmaa, hälyttävintä oli juurikin tämä harmaus. Ensimmäinen ajatus oli, että lähteekö ruunalta näkö. Soitto päivystävälle eläinlääkärille. Eläinlääkäri tuli sitten likemmäs 80 km päästä katsomaan silmää. Hugo kökötti rauhassa hoitopaikalla, kun eläinlääkäri tutki.
Eläinlääkäri laittoi silmään sitten värjäävää ainetta, joka värjäsi haava alueen. Eläinlääkärin diagnoosi oli sarveiskalvon haavauma. Eläinlääkäri antoi antibioottitippoja silmään, kipulääkkeen pistoksena ja kirjoitti reseptillä lisää tippoja ja nakkasi kolmepussia kipulääkettä käteen. Saimme myös huuhteluun nesteet, jotka hän annosteli meille valmiiksi. Silmä huuhdellaan päivittäin ja tippoja silmään laitetaan 5 krt päivässä. Pari ensimmäistä päivää meni rajuilla mustelmilla ja taistelulla, mutta oikean tavan löydyttyä ja hevosen ymmärtäessä homman idean, kyseessä on varsin kivuton toimenpide.

Ylhäällä on alkutilanne ja alhaalla nykyhetki(pahoittelen puhelinlaatua). Silmä on kirkkaampi, turvotus laskenut ja harmaa alue pinentynyt. Silmä ei rähmi taikka vuoda enää niin pahasti. Suunta on siis ylöspäin.

Hugo on myös hieman urheillut. Se on harjoitellut pohkeenväistöä ja siirtymisiä. Herra on myös päässyt tallikaverin kanssa maastolenkille. Tänään myös metsästettiin kahluupaikkaa jolle emme koskaan löytäneet, mutta tuli reipas kävelylenkki



1 kommentti:

  1. Heippa Noora
    Nyt, tää Heinolan Katariina, taittaapi onnistua kirjoittamaan juuri kirjoitustesi alle.
    Kehitystä minulta, tai oikeammin, hokasin tän kohdan vasta nyt.
    Huugon silmä ja sen hoito. Huh, huh, tosi sitovaa touhua. Noora, Huugon silmä on aikatauluttanut ja tulee vielä päiviä aikatauluttamaan sinun päiviesi kulkuasi.
    Uskollisena blogisi seuraajana toivon AIVAN TOSISSAAN, että silmä tervehtyy lääkekuurilla. Taidanpa laittaa Taivaan Isälle terveisiä, että ojentais kaikkivoipaisen auttavan kätensä tähän kuvioon. Juu, niin mä teen. Täältä kaukaa, kun ei paljon muuta voi.
    Tuosta kirjoituksestasi selvisi jo nyt, että hoitotoimenpiteen suorittaminen on helpottunut matkan varrella ja silmä on paranemaan päin.
    Jep, jep, hyvä,hyvä!!!!
    Noora, kyllähän sinusta näyttäisi tulevan hyvä hevoshoitaja. Vai, onko tämä "silmäruljanssi" selventänyt sinulle, että hevosen/hevosten hoitaminen on liia rankkaa ja vaativaa hommaa???
    No, aikanakin jotain tuo tapahtumaketju opettaa.
    Nyt jään innolla odottelemaan hyviä, terveyden täyteisiä ja iloisia kuulumisia Huugosta.
    Samanmaisia uutisia toivon lukevani myös sinusta Noora j kaikista mukanasi kulkevista apujoukoista.
    Terveisin helteeseen läkähtymäisillään oleva Katariina Heinolasta

    VastaaPoista