Luukku 8: Hevosen omistaminen

Oma hevonen on varmaan jokaisen hevostytön ja -pojan unelma. Mielikuva siitä että laukkaillaan pitkin metsäteitä ilman varusteita on hieno, mutta milloin on valmis omaan hevoseen.

Hevoskokemustahan olisi syytä kerätä muillakin kuin ratsastuskoulun täysautomaatti hevosilla, koska yleisesti ottaen hevoset jotka myydään yhdenihmisen ratsuiksi eivät ole kovinkaan helppoja. erilaisilla hevosilla ratsastus on vain hyvä asia ja kehittää tietyn laista sopeutumis kykyä ja voi olla että se helppo c tasoinen, joka asiaan hanttiin laittava hevonen voi opettaa enemmän kuin se helppo A hevonen, joka on nöyrä ja tekee kaiken juuri niinkuin pyydetään.

Jos ostat hevosen, mieti tarkkaan millaiseen käyttöön sen haluat. Vanha kisatykki ei välttämättä ole se paras tätiratsu, eikä juuri raviuran lopettaneelta lämpöiseltä voi vaatia samantien 100 cm esteiden ylittämistä. Vaikean hevosen voi ostaa, mutta hyvä valmentaja on silloin välttämätön.

Uskaltaisin väittää,että suurin osa pystyisi jonkinlaisen hevosen ostamaan, mutta ylläpitäminen on se kallein asia. Tallipaikan hinta vaihtelee paikkakunnan mukaan, mutta tampereella maneesitallit ovat lähemmäs 600e, kentälliset tallit 400e pintaan ja pihatot varmaankin 300e hujakoilla.

Tallipaikan päälle kengitykset noin 6-8 vko välein 100e ylöspäin, vakuutus maksut, rokotukset ja madotukset. Kyllä sitä rahaa palaa.

Jos hevosen ostaessasi sa sen mukana riiimun ja narun niin lisää rahaa tulee menemään. Hevosen selästä ja ratsastajan vaatimuksista riippuen satulaan voi käyttää muutaman tonnin. Suitsiin voi upottaa kiitettävästi rahaa. Lempi aiheeni kuolaimet. Perus nivelen tai kolmipalan saa parilla kympillä ja sitten on näitä minun suosimia apple mouth kuolaimia, joista voi sitteni maksaa vähän lisä hintaa. Kuolaimissakin löytyy erikoisuuksia ja niiden hinta on oikein vaihteleva. Sitten harjoja, suojia, pinteleitä, hokkeja, satulahuopia ja erilaisia aineita.

Paraimmillaan hevosen kanssa kokee onnistumisen hetkiä ja mahtavia kokemuksia. Hevosista on paljon iloa ja ne ovat terapiaeläimiä. Niihin tulee kiinnyttyä ja monille muodostuu omat suosikkinsa.

Valitettavasti hevoset ovat herkkiä eläimiä, joten ne helposti hajottavat itseään. Hevosen loukkaantuminen tietää stressiä ja surua omistajalle,tavotteiden murenemista ja pelkoa huomisesta. Sellaista se hevosen omistaminen vain on.

Parhaimillaan se on palkitsevaa, mutta raskasta ja vastuullista hommaa. Jos hevonen loukkaantuu vakavasti, pitää pystyä tekemään päätös sen lopettamisesta. Se on parhaalle ystävälle suotava.