Kouluvalmennus vieraalla hevosella

 Menin valmennukseen vieraalla hevosella ihan osaavuudenkin takia, jotta pääsee muistelemaan miten ratsastus sujuu osaavalla hevosella. Hevosena oli 25 v papprainen reksi, joka on Hugon tarha kaveri. Ikäisekeen tämä pappa on todella hyvässä kunnossa.

Käynti oli järkytys se oli hieman töksähtelevää ja tämä hevonen ei toiminut ollenkaan samalla lailla kun Hugo. Hevonen oli suoraan sanoen laiska. äynnissä tutustuttiin ratsuihin.

Ravi oli todella toksähtelevää ja muutenkin kummallista. Ravissakin ongelmana oli ettei hevonen vaan meiannut liikkua eteenpäin vaan junnasi paikoillaan ja hiipi. Kevyessä ravissa haettiin hyviä kulmia ja eteenpäin menoa.

Pian siirryttiin ravinkokoamiseen. se olikin tällä hevosella vaikeaa sillä se siirtyi helposti käyntiin. Reksi ei ottanut takajalkojaan oikein mukaan vaan hidasti ravia muttei ottanut jalkoja ylöspäin. loppua kohti parani. Pian teimme tehtävää toisessa päässä, jossa sisään reippaassa ravissa ja siitä koottuun raviin. teimme puoli volttia sisään päin ja vähintään kolmen askeleen suoristus ja oikealle puoli volttia. ja tehtävästä ulos reippaassa harjoitusravissa.

Seuraavaksi otettiin jokainen vuorollamme pääty-ympyrällä laukkaa. Reksin laukka oli niin kummallista että reaktioni oli remakkaa naurua. Se minkä verran hevonen nosti etuosaa niin saman verran se nosti myös takaosaa. Se oli mielenkiintoista, mutta todella opettavaa.

Laukkojen jälkeen siirryttiin käyntiin ja aloimme tekemään avotaivutuksia. En ole käynyt kunnon tunneilla varmaankaan kolmeen vuoteen. Aivot raksuttivat, että mites se avotaivutus menikään. Sieltä se kuitenkin muistui mieleen. Reksi oli mukava hevonen ja teki varsin kiltisti mitä pyydettiin. Tehtiin samaa ravissa. Käynnissä ja ravissa surin ongelma oli,että hevonen taipui hieman liikaa.

Vaihdoimme tehtävää ja aloitimme tehtävän käynnissä. Teimme sulkutaivutuksia, jotka olivat huomattavasti vaativampia kuin avot. Reksi suoritti oikein kiltisti. Alkuun takaosa tuli eikosti pois uralta, mutta petrattiin. Teimme vielä muutaman kerran ravissa ja nekin sujuivat varsin mallikkaasti.

Teimme loppuravit ja pitkät loppukäynnit. Reksi oli varsin mukava hevonen.

Janette oli mahtava opettamaan ja sain paljon hyviä vinkkejä. Saatiin hyviä korjaus juttuja omaan vinoon kylkeeni ja paljon kivoja tehtäviä, joita voidaan tehdä Hugon kanssa.

Reksin jälkeen menin Hugolla ihan itsenäisesti. Hugo oli valmeenuksen ajan kääntänyt selkäänsä kentällä menevälle reksille ja luimisteli sille. Äiti haki Hugon tarhasta ja karsiassa Hugo luimisteli ja oli kärttyinen. Kun olin saanut eksin purettua ja menin hugon karsinaan uhkasi Hugo potkia minua ja näykkiä. Hugo olisi iis saanut potkaista ja purtua minuo ihan 6-0, mutta se  vain uhkaili. Se oli selvästi vihainen, kun luuli että hänet on vaihdettu toiseen hevoseen. Sain sen kuitenkin varustettua.

Alkukäynnit mentiin pilkkopimeässä maastossa. Kentällä mentiin sitten alkuravit varsin lujaa. ja lähdettiin hidastamaan. Pian hevonen myötäsi niskasta hyvin ja alkoi taipumaan. Hömpöteltiin ja mentiin rennolla hevosella ja saatiin kivat laukatkin, vaikka meillä ei ollut etukenkää jalassa. Hevonen oli oikein kiva ja tehtiin pääty-ympyrä työskentelyä pääsääntöisesti ja tutustuttiin kentän pohjaan. Hevonen oli parempi ratsastaa kuin aikoihin.

Kun otin varusteita pois oli hevonen kuin enkeli, kilttti ja seurallinen ja utelias. Oikea nalle karhu. Ennen kuin joku tulee valittamaan että hevonen on kipeä niin tunne kyllä hevosen ja se on aika herkkä tälläiselle jos hänen ihmisensä laittavat toista hevosta. Sen takai olen yleensä ratsastanut Hugon aina ensin. Tätä voidaan sanoa mustasukkaisuudeksi. Ja jos hevonen olisi kipeä se oireilisi ratsastaessa ja purkaessa eikä vain hoitaessa.