Hevonen sai edeltävänä pesun ja kiilotuksen. Sellaisen päätöksen tein, jos se on sen oloinen, että saan sen pesukarsinaan. Se oli tarhasta haettaessa hyvä, joten otin sen pesariin ja aloin pestä. Hevosen pesu johtuu siitä että se on siistimpi, että mahdollisesti klipatessa on kivempi, että se on puhtaassa karvassa.
Seuraavana päivänä startattiin klo 09:30 kotoa. Napattiin matkalla traileri kyytiin ja suunattiin tallille hakemaan ruuna poika. Se käveli mukavasti talliin vaikka se ei ollut normaali, mutta tosi hyvä tilnateeseen nähden, jossa se kaatui tarhan portille. Harjasin hevosen läpi ja se ei ollut edes likainen. Harjan ja hännän selvitys ja suojat jalkaan. Sitä ei olisi kuunapäivänä saatu kuljetussuojat jalassa traileriin, joten putsit ja jänne suojat eteen ja horzen mohlokki suojat taakse. Nahka riimu päähän ja kohti taileria.
Traikutus olikin sitten ihan oma lukunsa. Nakin mielipide oli ei. Toki se, ettei luota jalkoihinsa niin traileri ei varmasti ole ykköspaikka mihin haluaa mennä. Noh trileri oli kentän ja tallin välisellä tiellä ja koitettiin sitä 25 min siihen traikuttaa ruuan avulla, pienellä pakotuksella ja vähän kaikella. Traileri oli uuden karhea, joten se haisikin epäilyttävälle! Noh eno kekksi jos trailerin takaa paistava aurinko olisi ongelma silmälle. Noh siirettiin traileri tallin etuovelle. Nakki käveli traileriin terhakkaasti kuin voittaja konsanaan. Kunnes valkeni että kappas pentelettä se olikin siirtyny. Noin 5 min neuvoteltiin ja komennettiin Nakkai sitten se keräsi kinttunsa traileriin. äkkiä poni kiinni ja takapuomi takapuolen taakse. Luukut kiinni ja matkaan sekä soitto kliniikalle että ollaan pari min myöhässä.
Matka meni hyvin ja ilmottauduin kliniikalle että ollaan saavuttu ja isä oli jo hevosen tiedot antanut. Karinat olivat kuulema täynnä niin olisi pitänyt seiustä viiksissä, mutta siellä oli juuri joku lähtenyt jotain tekemään niin saimme herran suoraa puru karsinaan. seisomaan viiksiin. Korvat pyörivät kuin propellit. Selvästi stressasi erilaiset hajut, äänet ja viereisessä karsinassa kuopiva ja hirnuva hevonen. Nakki hirnui kerran ja sitten oli hiljaa. Välillä kuopi puruja odotukseen turhautuneena. Odotimme lääkäriä noin tunnin verran ja lähdimme uls kävelyttämään.
Lääkäri pyysi asfaltilla kävelyttämään kahdeksikkoa ja tehtiin sitä muutama kierros. Sen jälkeen suoraa kävelyä hiekalla. Nakki käveli ihan kivasti ja kompastui vain kerran. Kerran edestakaisin ja eläinlääkäri katsoi ja puntaroi. Sen jälkeen pyysi ravia. Yritettiin, muttei ottanut askeleen askelta. Se riitti lääkärille. Sen jälkeen lääkäri kokeili hieman hevosta ja siirsi toisen etujalan toisen kanssa ristiin. Totesi varsin huolestuneena että pahasti neurologista.
Siirryimme karsinaan odottamaan ja sen jälkeen eläinlääkäri pyysi vielä kävelemään pitkällä sisä suoralla kumimattojen päällä. Ensin käveltiin ja eläinlääkäri haki toisenkin lääkärin katsomaan, sitten koitettiin uudestaan ravia. Ei ravannut ei. Sen jälkeen menimme karsinaan odottamaan lisää.
Pian meidät kutsuttiin röntgen kuviin. Tepasteltiin kuviin ja voisi sanoa että herra Nakki piti huonetta varsin epäilyttävänä. Noh pikku suostuttelulla saatiin se sisälle ja aloiteltiin kuvailua, Nakki rauhoitettiin pikkuponin annoksella. Noh tuotanoin miten sen nyt sitten sanoisi. Meillä oli varsin rauhallinen hevonen jo mennessä. Nyt meillä oli rauhoituksesta sekaisin oleva hevonen, joka ei selvinpäinkään meinannut pysyä pystyssä. Tosiaan kuvien otto oli hankalaa, koska nakki huojui rauhoituksesta. Saatiin kuvat otettua eikä hevonen meinannut kaatua kuin kerran röntgen laitteen päälle! Tuettuna kipiteltiin sitten karsinaan jossa se peruutti kännipäissään seinään ja pidettiin narussa kun se pystyssä pysyminen oli vähän mitä oli.
Hetken odottelun jälkeen hoitaja kipitti klipperin kanssa. Nakille tehtiin kalkkuna rajat. Hevonen tosiaan kökötti nätisti ja sai kehuja puhtaasta karvasta, kun edellisen kanssa oli kuulema mennyt viisi terää samankokoisiin alueisiin. Nakki aintoin nätisti klipata ja kökötteli menemään.
Sen jälkeen seisoskeltiin taas ja meidät kutsuttiin hoito huoneeseen. Johon hoitaja tuli pesemään nakin kalkkuna kohdat. Sitten odoteltiin lääkäriä hoitohuoneessa. Pain lääkäri tuli ja totesi ovea sulkiessaan ettei ne kuvat näyttäny hyvältä. Muutama kyyneö vierähti pitkin poskea. Totesi että käydään katsomassa ne kuvat. hän näytti jokaista nikamaa ja jos muistan oikein niin nikamat c2 ja c3 oli muutoksia ja nikamissa c4 ja c 5 oli sitten se kaikki mikä aiheuttaa oireet. Lisää kyyneliä ja takaisin hoitohuoneeseen ja siellä ell ultrasi fasettiniveliä. Paljon paksuuntumaa.
Hevonen karsinaan ja odotettiin papereita. Sitten käytiin ottamassa paperit, maksettiin ell kulut ja lääkkeet.
Saatiin lupalähteä ja nakki meni taas pikku neuvottelulla traikkuun. Helpommin kuin kotona eikä kulunut aikaa kuin ehkä 5 min kun se saatiin kopitettua. Luukut kiinni ja pari traikkua kauempana yhtä ponia oli traikutettu jo siitä asti kun me kävimme röntkenissä. Avustettiin varmaan puolituntia ponin traikuttamisessa. Kuulema menee selvinpäin ykkösellä, mutta nyt rauhoituksesta johtuen poni oli sitä mieltä että juu kiitos ei. Sen jälkeen nakki tuntui kyllä helpolta kopitettavalta!
Päästiin kotiin ja jouduttiin jarruttamaan tallin pihassa hieman äkillisemmin, koska talli kisa Pasi haluisi leikkiä itsemurtha pilottia ja juosta auton alle. Pasi säästyi mutta traikku kolahti siihen malliin että ei ole kakakranakaan ollut yhtä jännittävää avata joululahjapakettia. Nakki oli onneksi pystyssä ja purettiin se pihalle, Ei siinä pikku hiki ja eikun talliin ja karsinaan odottaa että saatii traikku purettua. No siis en tiedä oliks se ihan fiksu veto, kun en tajunnu että se on aivan poikki niin kävin pesemässä traikun ja tulin takaisi nj atallin omistaja totes että joo se on kiinni karsinan seinässä. Mieless kävi että voi ****** jos se pitää karsinaan tappaa jos ei pääse ylös. Selvis kliniikasta, mutta ammuttava karsinaan. well... Se kokeili jossain vaiheessa nousta, mutta oli reissusta aivan loppu. Se hinkuttautu vaan lähemmäs seinää. Noh ratkaisu ongelmaan on taktiikka hylje. Se hyppi kun hylje kuivalla maalla. Pääsi keskelle karsinaa ja noh otti lepoa jonkun aikaa ja keräsi voimia ja pyrki ylös ja pääsi onneks ylös. äkkiä heppa pihalle, että saadaan se pois eikä tarvi karsinaan murhata.
Takaisin siihen mikä nakkia vaivaa. "Hevonen voimakkaasti ataaktinen sekä edestä että takaa, on heikko ja raaja asentotunto puutteellinen. Erityisen vaikea on kääntyä ja liikkua ympyröillä Rtg-kuvissa kaularangassa voimakkaita muutoksia;C4-C5 väli voimakkaasti deformoitunut ja fasettinivelalue selvästi paksuuntunut, ydinkanava selkeästi ahtautunut ko alueelta. Rangan muutokset aiheuttavat painetta hermojuuriin mikä aiheuttaa oireet. Muutokset voimakkaita ja ennuste käyttö hevoseksi huono. Seurahevoseksi voi olla, jos oireet saadaan lievittymään lääkehoidolla."
Toisaan siis selko kielellä kaularanka hajalla. Eläinlääkärin mukaan diagnooseja tehdään vuosittain yhdestä kolmeen ja nekin varsoille, jotka lopetetaan. Vamma oli ilmeisesti laajimpia hänen näkemiään ja kysyi mitä tän kanssa on tehty. Vastasin että tehtu sileällä vähän sitä sun tätä ja käyty estekisoissa ja kotona ylitetty metrin esteitä niin eläinlääkäri sanoi ettei sen ikinä olisi pitänyt sellaiseen pystyä tuolla vammalla.
Miten tämä vamma sitten on alkanut vaivaamaan? Todennäköisesti se on liukastunut/kaatunut ja ottanut kaulaan osumaa, jolloin sinne on muodostunut turvotusta, joka sai näkyvämmät oireet pintaan. Hevonen on onneksi täysin kivuton, joten siinä mielessä sitä ei tarvitse lääkitä.
Sitten ennenkuin joku tästä alkaa syylistämään tai joku saa taas älynväläyksen laittaa elsu ilmoa tulemaan niin. Se on sillä ollut syntymästä asti. Eläin lääkäri kehuio lihaksistoa ja sanoi että se on sen todennäköisesti pelastanut, kun laumassa jumppasi aikanaan ja kun vaihdettiin talleille missä se sai muuten mukavammat olot niin sen liikunta oli monipuolista ja rakennettiin rauhassa. Eli tämän paremmin tota hevosta ei olisi voinut hoitaa. Enkä mä ole pystyny painoni tai huyonolla ratsastuksella vauhdittamaan oireita saati niitä aiheuttamaan.
Mitenkäs nakin jatko sitten? Se syö nyt 15 kappaletta Dexametason(kortisoni) lääkettä päivässä laskevalla annostuksella kaksi viikkoa. Sen jälkeen ollaan hoitavaan eläinlääkäriin uudelleen yhteydessä ja päätetään jatkosta. Se saa olal laitumella vapaasti ja oleskella. Hevonen ei ole turvallinen ratsastaa saati ajaa, joten ura seurahevosena olisi tulevaisuudessa. Ilmeisesti juoksuttaa/ohjasajaa sitä voi, jos se kuntoutuu lääkkeellä. Miten se sitten sopeutuu seura hevosen rooliin on toinen kysymys. Mutta katsellaan ja mietitään. Saatiin sentään armeliaampi diagnoosi kuin mikä oletus oli.
Kyllä sydän särkyy kun oma paras kaveri on sairas. 24 pv tiedetään enemmän, mutta pahalta näyttää. Toivotaan että veikkaukset on väärässä ja se ei ole mitään niin vakavaa kuin odotetaan. Ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan, mutta henkinen valmistautuminen luopumiseen on pakko aloittaa.
Toivotaan, ettei meidän yhteinen taival pääty vielä tähän, mutta kunhan joku ratkasu saadaan niin se on paras. Puoltoista viikkoa pitäs vielä jaksaa ja sitten ollaan tietosempia.
Nakin jalka on ollut epämääräinen jonkin aikaa. Mitään sen kanssa ei ole tehty, mutta hieroja kävi ja sanoi ristiselän olevan kipeä. Nakki on tosiaan ollut laitumella eli lomailemassa. Kengittäjän kanssa taivuteltiin ja todettiin että takakiner on hieman kipeä. Pidettiin pieni pohdinta mitä sen kanssa tehdään. Laitetaanko autoon ja viedään kliniikalle vai mitä tehdään. Tultiin tulokseen että on mahollista että se on liukastunut,kipeytynyt, varonut ja sitten se jalka on kipeä. Nyt olen ollut osteopaattiin yhteydessä, koska tälläinen suositus saatiin ja kokeillaan sitä ja sitten mietitään uudestaan. Kiltisti ja mielellään se kävelee ja seurustelee. Ristiselkää täytyy alkaa rajusti vahvistamaan, koska se on Nakin rakenteen heikoin osa. Eli tukea ja liikkuvuutta ristiselkään ja hierontaa varmaankin tulevaisuudessa. Eli puomi-kavaletti juttuja on vuorossa paljon.
Jotain ruunan kanssa pitäisi tehdä, mutta odotellaan osteopaattia, joka sai paljon hyviä suosituksia tutuilta ja katsotaan miten edetään. En uskalla vielä puomijuttuja tehdä eli odotellaan että osteopaatti saadaan kiinni ja paikalle ja sitten aletaan jumppaamaan tai laitetaan autoon tarkemmiin tutkimuksiin.
Koska ei voida ajaa tai rasittaa niin ollaan muisteltu vanhoja temppuja. Kumarrus,pusu, hymy. Ne ovat menneet yllättävän hyvin siihen nähden ettei niitä ole tehty aikoihin.
Aluksi mietittiin että akka mitähän =(¤¤/¤#)") sä haluat
