Pitkästä aikaa kentällä

Pitkästä aikaa ratsailla. Miksi en ole hirveämmin kunnolla ratsastanut johtuu pitkälti siitä, että omien kuvien katsominen sattuu. Lihavassa kunnossa olen ja tiedostan sen, mutta sillekkin on syynsä. Aina jaksan miettiä tapanko hevosen painollani. Nyt uskaltauduin pitkästä aikaa kameran eteen. Hevonen on silakoitunut, koska sillä on ajettu paljon.

Harjoitelimme perusjuttuja ja vastalaukkaa. Vastalaukka oli haastavaa, koska Nakki halusi vaihtaa jatkuvasti. Kyllä se siitä ajankanssa paranee toivottavasti.

Ja taas otettiin vähän kärry höntsää

Kävimme äitini kanssa ajamassa ja tosiaan näätte miten itse valjastan. Tapoja on monia ja tässä on minun tapani eivätkä kärryt ole vielä kertaakaan pudonneet.

Ajan Hugolla tosiaan suoralla kumikuolaimella koska se sopii sille hyvin ajoon, mutta ratsastaessa se vastustelee esimerkiksi taivutuksia edestä. Pidän Hugolla myös suojia jokajalassa ja putseja edessä, koska ikävää jälkeä tulee jos innostuessaan kolhaisee. Suitsituksessa ei nyt sinänsä mitään outoa ole eikä oikeen missään muussakaan. Meillä on kärryinä tosiaan painavat autonrengas kärryt ja ne painavat valehtelematta kuin synti. Hevosellehan se ei ole paino eikä mikään mutta kyllä välillä noita kärryjä paikalleen laittaessa tulee hiki.

Ajaessa Hugo on mielettömän mukava. Se ei paina kädelle,hötkyile,hypi pystyyn tai sätki. Voi olla että herra H on ollut liian lepposa maisemien katselija radoille. Sen kääntäminen on myös helppoa nimittäin sen saa kääntymään pienessäkin tilassa sotalaiva kärryjen kanssa.

Ajelu on siis hyvin leppoisaa touhua kun hevonen mennä hölköttelee pitkin poikin.Samoin seki, että hra h on kiva ajaa myös porukassa on iso plussa vaikkakin se hieman kierroksissa onkin.

Laukka herkkähän Nakki on ja se sille suotakoon, mutta kun se sen laukkansa ottaa niin olisi raveissa kyllä hylätty siihen.

Ajelua ajelua

Toissa päivänä kävimme tallikaverimme Sinin kanssa ajamassa Hugolla ja hänen hoitohevosellaan. Hugo on ollut ennen aina ennen kärrylenkeillä yksin, joten jännityksellä odotettiin. Hugo meni ensimmäisenä, koska oletettavasti se on reippaampi.

Hölkkää mentiin ja kaikki sujui hyvin. Kovemmissa vauhdeissa en pystynyt puhelimella kuvaamaan, mutta Hugo on edelleen kärryillä laukka herkkä. Muutamalla pätkällä ruuna ymmärsi miten niitä kinttuja laitellaan. eli levitti takaa ja sitten paineltiin menemään. Reeni kaveri joutui vähän laukkaamaan perässä. kun ruuna ymmärsi yskän niin sen jälkeen se kävely olikin vähän haasteellista. koko ajan oltiin menossa uudestaan ja kovempaa.

Hyvä lenkki ja vaahtoinen hevonen tuli talliin ja tyytyväinenhän se oli. Uudestaan toivottavasti mahdollisimman pian.