Sileällä humputtelua

Tallikaverin piirros Hugosta :)

Taas on tullut vähän taukoa postailuun, mutta ulkoasu saanut uutta kuosia ja tuolla voi jatkaa taas hetken.

Perjantain ratsastuksesta voisin sanoa, että se meni hyvin. Reenattiin sarjaa ja pystyä tallikaverin kanssa. Sarja oli korkeudella 50 cm ja pysty parhaimillaan n 90 cm. Sarjalle oli hieman vaikeuksia lähestyessä, en saanut ratsastettua hyvään paikkaan, joten hevonen ei hypännyt. Ajoittain mentiin a osan yli ja tie tyssäsi b osalle.

Hugo keksi myös ohi menemisen b-osalta. Meni muutaman kerran ohi, jonka jälkeen ratsastin oikeasti oikeaan reunaan ja oikealla ohjalla ja vasemmalla pohkeella ja totesin että ainakin toinen meistä menee sen esteen yli. Niin ei ihan käynyt... Iso hyppy a- osalle ja siitä saman tien jyrkkä käännös vasemmalle ja eukko halaamaan tolppaa.. Tuloksena mustelma takamuksessa ja selässä, sekä raapaleita oikeassa kädessä.

Este uudelleen kasaan ja pyyhin hiekkaa housuista ja uudestaan. kielteli a-osalle ja sitten kun meni yli niin taas isolla hypyllä ja ohi. Tällä kertaa en mätkähtänyt maahan vaikka sekin oli kieltämättä lähellä. Pian homma alkoi sujua ihan kivasti ja otettiin vaikeampaankin suuntaan, jossa homma meni ihan hyvin.

Hugo oli oikein kiva pystyllä, vaikka se vähän juoksi ja kielteli, mutta ne olivat niitä perinteisiä hiljennän kymmenen kilometrin päästä ja pysähdyn esteen eteen. Saatiin hyviä hyppyjä molempiin suuntiin ja huippu korkeudeksi jäin n 90 cm. 100 cm lisi tehnyt mieli kokeilla, mutta totesin, että hevonen on hypännyt muutamaan otteeseen n 90 pystyn niin hyvä jättää tähän, vaikka hevonen ei ollut väsynyt. Parempi ainakin omasta mielestäni jättää hyviin hyppyihi kuin nostaa rimaa.

Sunnuntaina meillä olikin kuvaaja hetken aikaa ja teimme pohkeenväistö harjoituksia, jotka sujuvat todella hyvin jo. Teimme myös pysähdyksiä ja peruutuksia jotka olivat hieman niin ja näin. harjoittelime myös koulurataa, joka startattiin alangontallilla jokin vuosi sitten. Nykyään menee paremmin, mutta parannettavaa on edelleen.

Hugon kuulumisia

Hugo on asettunut hyvin tallin tavoille ja rauhoittunut huomattavasti laittaessa. Se alkaa olemaan jo varsin lupsakka hevonen, joten kyllä huomaa sen eron kun pääsee hevosta laittamaan käytävällä molemmin puolin kiinni.

Onneksemme Hugon uusi potentiaalinen tarhakaveri on päässyt jo tarhan viereen tutustumaan ja turpailemaan. Äidin tietojen pohjalta kyseessä on nuori lämppäri ruuna, eikä ruuna pojilla ole ollut mitään potkimista tai uhittelua viereisissä tarhoissa, joten olettamus olisi että pian Hugo saa tarhailu kaverin.

Ylempi kirjoitettu aijemmin, joten tämän hetkinen tilanne on että Hugolla on tarhakaveri. Hyvin pojat tulevat toimeen ja näillä näkymin Hugolle jää pomon paikka.

Hugo on tehnyt kentällä hieman kiemuroita ja ollut loppujen lopuksi ihan mukava ratsastaa. Suhteellisen kevyt kädelle eikä niin valtavasti pohkeen takana. Tasaisuutta pään kanssa on alkanut löytymään ja se ajoittain on jopa kunnolla kulkenut takaosan päällä. Lisää lihasta ja kehuja ja treeniä niin uskaltaudutaan ehkä johonkin koulukisoihin joskus.

Laitumelle jäänyt laukka on alkanut löytää tietään takaisin. Laukan pyöriminen on alkanut palata normaaleihin uomiinsa, joten ehkä voin rauhoittua sen laukan kanssa. Hevonen on tottunut taas normaaliin treeniin joten lihakset muistavat missä ne ovat ja mitä varten.

Hugo on päässyt nyt kahdesti maastoon ja on muuten meidän mieleen. Hoidettua hiekka pohjaa on riittämiin ja metsään pääsee köpöttelemään. eli monipuolisuutta löytyy ja Hugolle tekee hyvä se että pääsee vähän päästelemään höyryjä.

*tuhahtaa*

Koko ratsastuksesta voin sanoa vain "uljas" ratsuni jätti laukan laitumelle. Niin ja kaupan päällisiksi puomit on niin %"/#%&##&"!%" vaikeita! Kuski päätti könöttää sitten oikein urakalla. Annetaan kamalien kuvien kertoa enemmän...

Ensimmäinen ratsastus kerta uudella tallilla

Hugo oli alkuun hieman jännittynyt kun sen vei talliin laitettavaksi, mutta muta kerroksesta päätellen se oli uskaltautunut piehtaroimaan tarhassa. Laittaessa se kuunteli koko ajan ääniä ja lentoon lähdössä, mutta Kun rutiinin omaisesti harjasi ja putsasi kavioita niin hevonen vain möllötti nätisti eikä sahannut edes takaisin.

Selkäännoustessa paikoillaan olo oli vaikeaa, mutta selkään pääsin kuitenkin eikä hevonen kadonnut alta mihinkään. Käynnissä hevonen oli jännittynyt ja katseli paljon muualle, mutta kun aloitimme työn teon alkoi kuskin kuuntelu, mutta oli himean jännittynyt edelleen. Ympyröitä ja taivuttelua käynnissä ja siirryimme jatkamaan työskentelyä ravissa. Se sai alkuunsa hölkötellä omaan tahtiin uraa pitkin ja kuski keskittyi rentoutumiseen.

Hevonen rentoutui pikku hiljaa ja saatiin kivaa pätkää. Teimme pääty-ympyröitä molempiin kierroksiin ja hain rentoa hevosta. Ympyröillä asettuminen ja taipuminen oli hieman hankalaa mutta rennosti kun vaati niin alkoi vastaamaan apuihin toivotulla tavalla. Pääty-ympyrät mahdollisimman tasaisiksi ja näteiksi ja pitkillä sivuilla kiinnitettiin huomiota suoraan hevoseen. Hevonen sai pienen käyntitauon ja kehut.

Käyntien jälkeen alettiin ottamaan laukkaa. Vasen laukka toimi hyvin, mutta laukka pyöri huonosti, mutta laukka ei ollut jatkuvaa räpellystä vaan enemmänkin voimatonta. tehtiin jonkin verran nostoja ja laukkaa keskiympyräälä sekä pääty-ympyrällä. Oikeaan kierrokseen nostot olivat todella haastavia ja hevonen jäi voimakkaasti pohkeen taakse nostossa ja laukassa. Laukka oli voimatonta, mutta hevonen yritti hienosti uudessa paikassa.

Loppuraveissa koettiin ahaa elämyksiä sillä hevonen oli ollut koko ajan hyvä ravissa ja se on saavutus. Se alkaa siis tasaantua edestä eli olen ehkä oppinut ratsastmaan pidempään kuin kolme askelta.