Kimpsut ja kampsut pakattu

Nyt on asian laita sellainen, että Hugon lomailut on ohi ja paluu arkeen alkaa. Pientä muutosta arkeen tuo kuitenkin muutto uuteen talliin. Muutto Adamstableen meni hyvin, vaikka Hugo meinasi lastatessa lentää turvalleen, koska kiipeäminen pelottavaan hevosautoon oli hurjaa. Purku meni hyvin ja hevonen oli hetken karsinassa syömässä ja sen jälkeen se pääsikin sitten ulkoilemaan uuteen tarhaan. Hugo tarhaa tällä hetkellä yksin, mutta parin viikon päästä pitäisi tulla uutta kaveria.

Talli vaikuttaa oikein mukavalle ja viihtyisälle, joten toivotaan että molemmat kotiudutaan hyvin.

Rakenne nykyhetkellä

Hevosesta on aina hyvä ottaa silloin tällöin rakennekuvaa, jolloin näkee millaiseen suuntaan se on muuttunut. Itse otan laittoman vähän rakene kuvia, joten sen saralla pitäisi kyllä ryhdistäytyä.

Uusin kuva on otettu laidun lomien jälkeen, joten omaan silmään se on varsin hyvässä lihaksessa.

Viime aikojen laidun tekemistä

ylempänä lähtötilanne ja alempana nyky tilanne.

Hugon silmä alkaa olemaan jo hyvässä kunnossa, joten pikkuhiljaa voi hengähtää ja olettaa ettei silmästä näkölähde. Nykyään Hugo antaa nätisti laittaa tipat silmään(lukekaa ei heittele laittajaa pitkin pihoja).

Kuumien päivien helpotukseksi Hugo pääsi kolmen kilometrin päässä sijaitsevalle uittopaikalle hoitamaan paarmanpuremia ja viilentymään. Vesi ainakin roiskui oikein iloisesti. Matkalla oli vaikka mitä uutta ja pelottavaa, mutta rohkeasti se meni siltojen ja isojen kuorma-autojen ohi.

Ollaan viereisellä työmaa-alueella ratsasteltu ja ihan hyvin homma toiminyt. Hieman ehkä kiireinen kaveri, mutta kyllä se siitä pikku hiljaa rauhottui. Myönnettäköön että ohjat heitin pari kertaa kaulalle ja kirosin että eikö oltaisi voitu ostaa jotakin muuta hevosta.

Ratsastuksen jälkeen annoin Hugolle ruuat ja lääkkeen ja vein laitumelle. Se joi tuttuun tapaansa ämpäristä ja lähti syömään. Ei mitään erikoista tai muutenkaan poikkeavaa. Aamulla äitini meni laittamaan lääkettä ja sain 10 maissa soiton että siellä on yöllä mennyt aitaa matalaksi ja nyt se on toisten laitumella kököttämässä. Hevonen oli kiskonut itsensä parista langoista läpi...Toiset hevoset eivät kuulmea varsinaisesti edes huomanneet, että laidun porukka oli lisääntynyt yhdellä. Oli miten oli tilanne saatiin rauhoittumaan ja äiti sai apua hevosen tarhaan vientiin. Aidat on korjattu ja hevonen oli ainakin lähtiessämme siellä missä pitikin. Riehunta reissun tuloksena pikkuinen pintä naarmu takajalassa, muttei mitään erikoisempaa.

Silmä vaivaa

Tämän näköinen silmä odotti maanantaina laitumella. Silmässä turvotusta ja osa silmästä harmaa, hälyttävintä oli juurikin tämä harmaus. Ensimmäinen ajatus oli, että lähteekö ruunalta näkö. Soitto päivystävälle eläinlääkärille. Eläinlääkäri tuli sitten likemmäs 80 km päästä katsomaan silmää. Hugo kökötti rauhassa hoitopaikalla, kun eläinlääkäri tutki.

Eläinlääkäri laittoi silmään sitten värjäävää ainetta, joka värjäsi haava alueen. Eläinlääkärin diagnoosi oli sarveiskalvon haavauma. Eläinlääkäri antoi antibioottitippoja silmään, kipulääkkeen pistoksena ja kirjoitti reseptillä lisää tippoja ja nakkasi kolmepussia kipulääkettä käteen. Saimme myös huuhteluun nesteet, jotka hän annosteli meille valmiiksi. Silmä huuhdellaan päivittäin ja tippoja silmään laitetaan 5 krt päivässä. Pari ensimmäistä päivää meni rajuilla mustelmilla ja taistelulla, mutta oikean tavan löydyttyä ja hevosen ymmärtäessä homman idean, kyseessä on varsin kivuton toimenpide.

Ylhäällä on alkutilanne ja alhaalla nykyhetki(pahoittelen puhelinlaatua). Silmä on kirkkaampi, turvotus laskenut ja harmaa alue pinentynyt. Silmä ei rähmi taikka vuoda enää niin pahasti. Suunta on siis ylöspäin.

Hugo on myös hieman urheillut. Se on harjoitellut pohkeenväistöä ja siirtymisiä. Herra on myös päässyt tallikaverin kanssa maastolenkille. Tänään myös metsästettiin kahluupaikkaa jolle emme koskaan löytäneet, mutta tuli reipas kävelylenkki

Lomalainen

Hugo pääsi tuossa melkein parisen viikkoa sitten laitumelle ja voi sitä onnen määrää... Kyllä se hevonen vaan tykkää syödä vihreää. Matka laitumelle meni hyvin ja ruuna matkusti oikein nätisti. Korvat kävivät, kun herra kuunteli ohi ajavia autoja. Traikusta tultiin nätisti ulos ja kävelytin sitä hetken. Laitumelle laskussa herra laittoi vaan pään maahan ja alkoi syömään. Kameramiehen onneksi se otti muutaman juoksu askeleen puolentoista tunnin ruokailun jälkeen.

Yhtenä päivänä otimme myös mekko päällä ja saatiin yksi onnistunut kuva.

Rataa vaihtelun vuoksi

Meillä on ollut saman tyyppisia treenejä viikosta toiseen ja ei ole oikien mistä kirjoittaa kuvia on, mutta pitä kerrot siitä kun tete vähän ympyrä työskentelyä?

Viime kerralla kuitenkin hyppäsimme. pieniä esteitä, mutta rata mikä rata. Uusi kuolain on ollut todella hyvä hypätessä, sillä Hugo reagoi käteen toivotulla tavalla. Purista käsiä nyrkkiin se hidastaa laukkaa. Eli kyseessä on pienet avut, joihin se ei reagoi liian rajusti. En tiedä onko tämä vain jotain ohimenevää, mutta tähän mennessä toiminut hyvin.

Lämmitelimme ensin ravissa ja laukassa huolehtien että meillä on etenevä hevonen. Kisoissa olen huomannut, että Hugo on saatava todella eteneväksi tai homma  hajoaa käsiin. Lämmittelyn jälkeen hevoselle tarjottiin vettä ja sen annettiin kävellä. Verrttely hypyt menivät niin ja näin vaikka hevonen hyppäsi ihan ok hyvin se oli aavistuksen laiskatunee lämpötilasta.  Veryyttely hyppy okserille meni yhtä kieltoa lukuun ottamatta hyvin.

Ensimmänen rata alkoi okserilla josta kokorata leikkaalle ja sen perään linja. Okserille oli paljon ongelmia, mutta ne johtuivat hevosen valtavasta imusta esteelle ja ratsastaja ratkaisi tilanteen tavalla ota->ota->ota-> heitä paketti pois. lopetin tukemisen juuri ennen ponnistus paikkaa ja siitä seurasi kummalisa hyppyjä. Laskeutuminen ristilaukalle Hevonen raviaskeleen kautta putaaseen oikeaan laukkaan. Ulko-ohjan tuella ja jalalla kääntäen seuraavalle esteelle. Esteen yli ilman ongelmia vasemmalle ja seuraavalle esteelle ongelmitta mutta liian lujaa ja en saanut hevosta kiinni niin nopeasti kuin oli tarkoitus ja toinen est linjalta tuli liian äkkiä. tuloksena oli että Hugo otti puomin alas.

Seuraavalla kerralla istuin hiljaa lähestyessämme okseria en tukenut jalalla tai ottanut hevosta lyhyeksi. Tuloksena oli ponnistus askeleen liian aikaisin. Ehdin selässä vain miettiä, kuinka hevonen rysähtää okserin sisään ja kaatuu taittaen niskansa. Hevonen kuitenkin yllätti positiivisesti ja pääsi yli esteestä kolauttamatta puomiin. Ei voinut kuin huokaista helpotuksesta.  Matka jatkui seuraavalle esteelle taas risti laukassa ja vaihdettiin laukka ja ylitettiin hieman öysästi, mutta puomia ottamatta. Linjalle tultiin hieman liina pitkänä joka johti siihen että toiselle esteelle käännös oli tiukka.

Seuraavalla toistolla otin hevosta lyhyeksi kaarteessa ja otin päätä ylös ja painoa takajaloille. Okserille tullessa lähdinkin sitten vain tuuppaamaan. Hevonen meni kiltisti yli eikä ollut kummempia ongelmia. Ristilaukalta vaihto myötä laukaksi ja kohti uutta estettä. Kaarre meni istuessa ja odottaessa, mutta suoristuksen jälkeen vaan tuuppasin eteen... huoh voisin taas todeta mutta hevonen meni ihan iloisesti eteenpäin. Linjalle otin lyhyttä laukkaa ja muistin johtavan ohjan. ja meni heti paremmin. Hevonen ohjautui linjalle hyvin ja pysyi suht rauhallisena.

Muutettiin esteiden hyppy järjestystä ja aloitettiin linjalla oikeaan kierrokseen. Linjan ensimmäisellä osalla otettiin hieman iso hyppy ja meinattiin mennä toisesta osasta ohi. Seuraavaksi otimme kokorata leikkaalta pystyn, jolle ei ollut mitään ongelmia. Sen jälkeen teimme tiukan tien linjalle ja nyt saimme sopivan kokoisen hypyn ja saatiin hyvä tie. Tie myös okserille sujui hyvin. Okserille hypättiin tosin hieman vauhdikkaasti, mutta se kuuluu asiaan.