Radalla osallistuimme luokkaan 2 eli este korkeus oli 30-40 cm. Radalle tullessa hevonen pyöritteli silmiään ja mietti varmaankin mihin se taas joutui. Tuomarin tervehdyksen jälkeen saimme lähtöluvan ja Hugo reagoi hieman jäljessä laukkapohkeeseen. Tuomaripöydän ohitus kävi hieman verkkaisesti, kun hevonen kyttäsi ja kiersi ison lätäkön. Ykkös esteelle saavuttiin vasempaan kierrokseen ja koitin ratsastaa mahdollisimman nätisti ja rauhallisesti, mutta kuitenkin niin ettei Hugo kiellä. Hyppy osui ihan hyvään paikkaan eikä kolisteltu. Käännös vasemmalle onnistui ihan hyvin vaikkakin tahti olisi saanut olla parempi. Esteelle tulimme ihan hyvään paikkaan eikä este ollut mikään pelottava tai erikoinen, mutta Hugo hyppäsi etuset leväällään ja liioitellen. Selkään se ei tuntunut loppujen lopuksi kovin erikoiselta. Kolmos este oli hieman hämmentävässä paikassa ja sitä lähestyimme tiukalla tiellä ison lätäkön takia. Hevosta piti rohkaista paljon, mutta se hyppäsi kolauttamatta. Esteen jälkeen kehut ja kohti seuraavaa estettä. Nelos esteellä toin huonosti ja odotin puolikasta askelta, mutta hevonen hyppäsi ja jäin hypystä ulos, mutta Hugon kyydissä on hyvä pysyä kun se avittaa parhaansa mukaan. Selvittiin nelosesta ja jatkoimme matkaa viimeiselle esteelle, jolle jätin hevosen ihan yksin, mutta pieni este ja innokas hevonen niin ei tullut kieltoa tai pudotusta.
Arvostelumenetellä kaikki puhtaan radan suorittaneet saivat ruusukkeen, joten meille napsahti suloinen punavalkoinen ruusuke. Olin ja olen edelleen todella tyytyväinen rataan, koska hevonen pärisi ja oli hieman purjeessa, joten ehjänä ja ilman pudotuksia selviäminen oli saavutus.
 |
| Tyyliluokka kutsuu |
 |
| Tyytyväinen hevoseen sateesta huolimatta |
Radan kävelyssä totesin vain että nyt ollaan pulassa, koska starttasimme luokan 3, jossa korkeus oli 50-60 cm. Ongelma jonka näin oli selkeästi 4 ja 5 este, koska niiden välissä ehtii tehdä todella vähän, mutta hevonen ehtii tehdä vaikka mitä. 5 este oli vielä selkeästi pelottavan näköinen.
Saavuimme radalle ja katsoin radan kertaalleen vielä läpi, jonka jälkeen tervehdin tuomaria. Ykkös estettä lähestyimme oikeasta kierroksesta ja saimmekin hyvän hypyn. Hevonen ei ihan jatkanut sillä tiellä kuin olisin halunnutja otimme suunniteltua isomman tien. Selviydyimme kuitenkin kakkos esteestä ihan hyvin ja kolmosella olin taas ihan jäljessä, mutta hevonen korjasi. Tie neloselle olikin kivinen. Pieniä Lihiksiä syövä lätäkkö oli kamalan pelottava, mutta itse asennoiduin lätäkön ylityksiin niin, että hevonenhan siitä menee. Tuloksena ravattiin nätisti lätäkön vierestä. Porttiokserille tultiin yllätys yllätys hieman komentamalla, josta vitos esteelle ehdin ajatella että mitähän tästäkin tulee. Ratsastin vain eteen eteen ja eteen, kun hevonen tuijotti. Huomautin raipalla kaulalle ja hevonen meni yli, josta se meinasi kääntyä vasemmalle(täysin järjetön ajatus Hugo!) mutta onneksi ehdin huomauttaa että toinen suunta. taputus kaulalle ja kohti kutos estettä, jossa ei ollut muita ongelmia kuin kuskin säätäminen, mutta olkoon. jos tie kakkoselle oli tiukka niin tämä oli vielä enemmän, mutta päästiin onneksi hyvin yli seiska esteestä, jonka jälkeen hevoselle hirmuiset kehut.
Koska perus radalta ei tullut pudotuksia pääsimme uusintaan, jossa hypättiin esteet 2-6. Uusinnassahan pitäisi ratsastaa lyhyitä teitä ja mahdollisimman kovaa. Totesin vain, että ensimmäinen uusinta minulle sekä hevoselle ja pohja on todella vetinen, joten tein päätöksen että voidaan ottaa aavistus vauhtia, mutta teitä ei lähdetä kovinkaan lyhentämään. Kukaan ei halua kaatua eikä uusinnassa ollut mitään ongelmia esteiden kanssa talolle nyt kytättiin taas, mutta se ei ole uusi juttu. Uusinnassa olimme varsin hitaita sillä hevonen ei ollut ihan samaan tahtiin kääntymässä kuin minä, mutta räpellys riitti nelos sijaan.
Kaikin puolin tyytyväinen hevoseen sekä kisoihin. Erityis kiitokset kuvaajalle, joka huonosta säästä huolimatta jaksoi! :)
