Heräyts oli klo 09:00 ja 10 maissa tallille. Viimeistelin omat varusteeni ja varmistin että tavarat ovat kasassa. Sen jälkeen oli Hugon puunaamisen vuoro. Perjantaina pesty Hugo oli varsin kiiltävä. Kovalla harjalla harvaili puurot päästä ja etujaloista ja huuhtelin vedellä. Kavioiden tarkastus ja muutamilla harjoilla puunailu.
Eno ja äiti tulivat sitten trailerin kanssa. Äiti laittoi purut traileriin ja täytti heinäverkon. Minä samaan aikaan laitoin kuljetussuojat ja villaloimen Hugolle.
Veimme tavarat autoon ja Hugo ehti hajottaa toisen kuljetussuojansa. No osa tarroista jäi kiinni joten laitoimme vielä pintelin päälle etä varmasti pysyy.
Hugo meni traileriin yhtähyvin kuin aina ennenkin. Käveli sillalle ja katsoi mihin on menossa ja käveli sisään.
Saavuimme kisapaikalle hyvissä ajoin ja olimme hieman eksyksiissä mihin traileri laitetaan ja minne ilmottaudun. Otin Hugon ulos trailerista ja riisuin kuljetussuojat. Taluttelin maneesin takana ja hevonen rauhottui hyvin. Jätin Hugon äidille ja lähdin metsästämään ilmottautumis paikkaa. palloilin kokonaisuudessaan 20 min ja löysin tieni oikeaan paikkaan. Selvitin radankävelyn, käsihevos alueen yms. Soitin äidille minne menee taluttelemaan ja kävelin radan.
Ensimmäinen ajatus radasta oli, että vau! Rata oli mukavan simppeli ja juuri täydellinen harjoittelurata. Esteistä 2 ja 4 ja pistivät silmään. Este numero 2 oli kirkkaan vihreä ja esteessä 4 oli muurit reunalla.
Meidän verryyttely oli fiasko. En ehtinyt lämmitellä kunnolla, koska oli epäselvää lämmittely paikat, mutta ristikko on niin pieni luokka että hevonen oli lämmin, mutta olisin halunnut tehdä vielä enemmän. Hugo oli suhteellisen rauhallinen vaikkakin hevosia oli paljon ja oli ahdasta. Se oli pohjan kanssa ihan sujut, mutta kielteli valtavasti. Koska puomien väri oli kamalan pelottava ja kuskia saattoi vähän jännittää.
Kun olimme lähdössä kisamaneesiin Hugo säikähti pikkuisen ja hypähti pikkuisen, muttei kummempaa. Hugo kieltäytyi ulos menemisestä, mutta äiti talutti meidät ulos.
Kisa maneesissa katsoin vielä radan läpi ja rauhoitin mieltäni ja toivoin parasta.
Radalla meni hyvin. Videolla on vain osa, mutta ei se mitään. Esteelle 1 lähestyminen meni penkin alle. Hugo tuijotti ovea ja ei sitten uskaltanut hypätä. Toisella yrittämällä yli.
Esteelle 2 saavuttiin ihan reippaasti ja ylitettiin ongelmitta. 3 esteen kaarre olisi ehkä pitänyt ottaa rauhallisemmin ja tukea ulko-ohjalla paremmin. mentiin (kai) yli ja tyyli on aina vapaa.
4 esteelle matka sitten tyssäsi. Saimme jatkaa radan loppuun, mutta tahkottiin siinä yhdellä esteellä useita kertoja, mutta lopulta menimme yli ja jatkoimme matkaa. Olisi vain pitänyt käskeä, mutta ajattelin että otetaan hevoselle mukava kokemus eikä nyt verenmaku suussa aleta tappelemaan.
5 esteestä mentiin yli ihan hyvin, vaikkakin hieman mielenkiintoisella loikalla.
6 esteelle olisi pitänyt vain ratsastaa paremmin, mutta yli mentiin joko ensimmäisellä tai toisella yrityksellä.
esteiden 7 ja 8 linja mentiin varsin railakkaasti, mutta hienosti yli ja hevonen sai ansaitsemansa kehut.
Luokan 2 verryyttelyä odottelimme maneesin päädyssä käppäillen. Luokan 2 verryyttelyssä korjasimme sen mikä luokassa 1 meni pieleen. Verryyttelimme kauemmin ja ajattelimme eteen. Hevonen lämpimäksi ja innokkaaksi ja Henna(joka toimi valokuvaajana, henkisenä tukena ja järjen äänenä) Huusi aina että ratsasta eteen ja tehtiin sitten työtä käskettyä ja homma alkoi luistamaan. Kunnes otsin viimeisen verryyttely hypyn okserille ja alastulo meni mönkään.. Hugo laskeutui hieman huterasti ja ilmeisesti ollakin taidolla sai astuttua kannoilleen niin hyvin että sai kenkänsä irti oikeasta etujalasta. Onneksi kenkä irtosi kunnolla ja siististi eikä kavioon jäänyt nauloja.
Mentiin hieman kiireellä odottamaan harjoitusmaneesiin omaa vuoroamme. Hevonen ei onneksi reagoinut kengä puuttumiseen mitenkään, joten lähdimme radalle hyppäämään. 1 meni ihan hyvin ja siitä jatkettiin reipasta ravia kohti 2 estettä ja yli mentiin kivasti vaikkakin hevonen ponnisti kiitettävästi. 3 esteelle kiellettiin minun virheestäni. Kaarsin hieman liian tiukasti enkä tukenut ulkoavuilla tarpeeksi ja matka tyssäsi siihen.
Uudella yrityksellä päästiinkin yli ja matka jatkui sitä pelottavaa 4 estettä kohti siitä mentiin minunkin yllätykseksi ensimmäisellä yli. 5 este mentiin heittämällä yli ja lähestymisessä otin ihan rauhassa, jottei tule mitään häslinkiä.
esteelle numero 6 sitten kiellettiin, koska ajatukseni herpaantui odottavaan ratsukkoon, koska ainakin oma kauhu skenaario on se että hyppään jonkun niskaan. Mutta oma moka ja hevonen otti nokkiinsa epäröinnistäni ja kielsi.
Saimme siis jatkaa radan loppuun tässäkin luokassa, joten toisella yrittämällä yli ja matka jatkui linjalle, joka tultiin reippaassa tahdissa ja ilman puomeja.
Vaikka tuloksena molemmista luokista olikin hylätty, niin en voi olla kun tyytyväinen. Hevonen ylitti kaikki esteet, ei potkinut ketään ja pysyi asiallisesti myös käsihevosalueella.
Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia koitoksia. Erityis kiitokset enolle,äidille,isälle hennalle ja tietenkin hienosti meitä tsempanneelle katsomolle!