Meillä on liikutus ollut viimeiset 2 viikkoa maastoilua. Kenttä on jäässä, mutta maastot ovat pehmoiset. Tänään pääsimme kuitenkin kentälle kokeilemaan yhtä pitkää sivua, joka oli niin mudassa, että silkki kavio ei sinne tahtonut mennä. Hugo kulki kuin banaani, pyrkien pääsemään jäälle.Jäällähän ei viitsi ravata sen kovuuden tähden joten tapeltiin mudassa. Herra nosti jalkojaan, mutta oikein päin kulkemisesta ei ollut merkkiäkään.
Ystäväni Milja oli mukana tallilla ja sai Hugolla mennä hetken aikaa kentällä. Miljalla on noin vuoden ratsastus tauko takana, mutta Huigi kiltisti kanoi Miljaa selässään.
Koska en Hugolla kentällä pystynyt kunnolla ratsastamaan kävimme ottamassa laukkaa maastossa, jonne milja tuli kuvaamaan. Kun olimme lähdossä oli meillä eri mielisyyksiä Hugon kanssa siitä lähdemmekö maastoon vai tallille. Hevonen otti painoa takajaloille nosti hiukan keulaa ja kääntyi kotiin päin. Käänsin takaisin ja sama homma uudestaan. Sitten ei enää kyselty että voisitko vaan mennä vaan se hevonenhan menee! Pohkeita reippaasti ja oli kääntymässä kotiin muutama napautus raipalla eteen niin Hugohan pukitti yllättävän isosti ja lähti siitä eteenpäin. Kura kelit saavat Hugon aivan sekaisin.
Maastossa otimme ylämäkeen laukkaa ja se meni oikein mainiosti. Sain kuitenkin toisessa laukannostossa pukit, koska Hugo oli innosta soikeana, kun sai päästellä.
Meillä ei ole oikein ollut mitään kirjoitettavaa, kun kentän kunto ollut heikko. :( Saa toivoa jotakin erikois postauksia ym.